Mikä on syy siihen, että biomassapellettejä ei muodostu?

Biomassapellettikoneilla on kyky muuntaa erilaisia ​​raaka-aineita korkeatiheyksisiksi biomassapellettipolttoaineiksi. Olipa kyseessä puumateriaalit, kuten tukit, sahanpuru, lastut tai maatalousjätteet, kuten maissi, vehnän oljet ja olki, tai jopa teollisuusjätteet, kuten rakennusmalleja ja puuntyöstöjätettä, tai jopa hedelmänkuoria, hedelmäjäämiä, ruskeaa alumiinia ja lietettä, ne voidaan esikäsitellä ja prosessoida asianmukaisesti ja muuntaa sitten korkeatiheyksisiksi biomassapellettipolttoaineiksi kovetuksen ja ekstruusion avulla biomassapellettikoneen prosessi. Tällä polttoaineella ei ole ainoastaan ​​korkean hyötysuhteen ja ympäristönsuojelun etuja, vaan se myös hyödyntää tehokkaasti erilaisia ​​jäteresursseja ja toteuttaa resurssien kierrätyksen.

Eri raaka-aineilla on omat ainutlaatuiset ominaisuutensa ja kuiturakenteensa, jotka vaikuttavat suoraan niiden pelleteiksi kovetamisen vaikeuteen. Esimerkiksi suhteellisen pehmeän hakkeen, kuten mäntypuun, pelletointiprosessi on yleensä sujuvampaa. Jos raaka-aine on kuitenkin liian kovaa tai jauhomaisen hienojauheen muodossa, pelletointiprosessi on suhteellisen vaikea ja yleensä tarvitaan apumateriaaleja, kuten lastuja. Lisäksi eri materiaalien sekoitussuhde on myös keskeinen muodostusnopeuteen vaikuttava tekijä, jota on säädettävä huolellisesti parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi.

Biomassapellettejä puristettaessa raaka-aineen kosteus on avainasemassa. Jos kosteuspitoisuus on liian korkea, pellettien kovuus on alhainen ja helppo irrottaa; jos kosteuspitoisuus on liian alhainen, sitä on vaikea muodostaa ja jauhetta on paljon. Eri raaka-aineilla, kuten männyllä ja kuusella, on erilaiset kosteusvaatimukset, mutta ne on yleensä säädeltävä noin 15 %:iin. Ominaiskosteus on säädettävä todellisen tuotantotilanteen mukaan pellettikoneen parhaan toimintakyvyn varmistamiseksi.